Pökkövehka on elävä päivänvarjo

Jos pitäisi valita yksi komea ja sopivan outo kasvi, jota kasvatan joka ikinen kesä, valinta olisi selvä. Se on mukulapökkövehka eli Amorphophallus konjac (rivieri) eli Voodoo Lily tai kotoisasti pökkö vaan. Mikä voisi olla hauskempaa kuin kasvi, joka on kuin elävä päivänvarjo!

Olen kasvattanut mukulapökkövehkaa vuosikausia, joten emokasvin perusmukula on pian liki jalkapallon kokoinen. Lähtökohtana oli viinirypäleen kokoinen mukula. Emopökköni on poikinut maailmalle myös suuren määrän pikkumukuloita, sillä kasvi tehtailee kesän aikana juurelleen suuren määrän jälkikasvua.

Emokasvin mukula on suuri ja painava. Tikkuaski mittatikkuna.

 

Mukulapökkövehka tehtailee kesän aikana runsaasti jälkikasvua eli  pikkumukuloita.

Pökkö on suursuosikkini monestakin syystä. Ensinnäkin sillä on kauniin kirjava varsi. Kuviointi muistuttaa melkein kuin jonkin ison kissaeläimen turkin kuvioita. 

Kuvan kesä oli vilpoinen ja pökkö vietti aikaa myös kasvarissa. Latvus hipoi kattoa.

Mukulapökkövehkan kasvutahti on nopea. Säilytän mukulat kuivina viileän välieteisen kaapissa. Sieltä ne pääsevät uuteen multaan noin maaliskuussa. Pökköni eivät ole kukkineet (raadontuoksuisesti) vielä toistaiseksi koskaan. Kukka ilmestyy ennen lehtiä ja kasvatuksen aloitusajan pitäisi olla ilmeisesti hyvin varhainen kevättalvi. 

Pökkö on vielä pikkuinen varhain keväällä, mutta kasvutahti on huikea. Samoin pökön veden ja ravinteiden tarve.

 Mukulapökkövehkan parhaita puolia ovat näyttävyys ja helppous. Kasvi kasvaa kohisten ja ongelmitta, eikä tarvitse tukea. Jättimäinen koko ei tuota talvetusongelmia, sillä pökkö kuihtuu syksyllä ja pelkän mukulan(-t) voi tuoda sisälle pimeään ja viileähköön talvehtimaan rutikuivina. 

Vuosien varrella pökkö on kasvanut kuistilla, ulko-oven vierellä, seinustalla, katoksen alla ja kasvarissa. Ihan paljaan taivaan alle en ole sitä sijoittanut, sillä rankkasateilla raskas latvus voisi tulla liian painavaksi. 

 

Koska pökkö on minua pitempi (olen 165 cm), kasvin sijoittelu kannattaa keväällä miettiä kaikkia Suomen suven säitä ajatellen. Kasvin toistuva siirtäminen paikasta toiseen olisi rasittavaa. Käytännössä suuri ruukku painaa aina paljon, olipa se kivitavaraa, savea tai muovia, sillä pökköä pitää kastella paljon ja märkä multa todella painaa. Pakkasta pökkö ei oikein kestä vaan luhistuu, hetkellinen nollan hipominen voi vielä sujua.