perjantai 21. lokakuuta 2022

Hänen keisarillinen korkeutensa Dahlia imperialis

Melkoinen hujoppi on Dahlia imperialis, joka kurottaa parhaimmillaan peräti 8-10 metrin korkeuteen. Kasvin hillitön koko ja taipumus kukkia meikäläisittäin vähän ennen pakkasia on pienoinen haaste kasvattajalle. Missähän sitä kasvattaisi kymmenmetristä kasvia, joka ei talvehdi ulkona ja kukkii vasta Pohjolan talven kynnyksellä? 








Kuvista olin katsellut, että nyt ollaan epäilemättä tekemisessä keisarillisen mahtavuuden kanssa (imperial, keisarillinen, majesteettinen, mahtava). Aivan aiheellisesti kasvi tunnetaan myös nimellä Tree Dahlia, sillä ensimmäisenä siitä ei tule mieleen perennapenkin perusdaalia.






(Kuvan lähde: Wikimedia Commons)



Silti sorruin aliarvioimaan Dahlia imperialiksen hurjaa kasvuvoimaa. Kasvatin nyt ensimmäistä kesää tätä jättiä, joten olin liikkeellä hieman suurpiirteisellä asenteella. Vähättelin, että kyllähän yksi daalia 2,5 metrin korkuiseen pienempään kasvariimme mahtuu. Eihän se ehdi kesässä taivaita tavoittelemaan.


Erehdys. Keisarillinen mahtavuus löi päänsä kattoon jo kesäkuuhun mennessä…Kun kasvarin katon varatuuletusaukko oli helteillä auki, imperialis huomasi tilaisuutensa tulleeen ja ponkaisi latvansa  vapauteen kasvamaan. Loppukesän ajan luukun sulkeuduttua se sitten nyrjäytteli niskojaan ja kasvoi sivusuunnassa. Sekään ei tosin näyttänyt kasvutahtia haittaavan. 








Imperialiksen kasvutapa on vähintäänkin roteva. Runko muistutti vankkaa bambua. Alkukesästä suoraa sojoa kasvanut yksilö tehtaili kesän aikana runsaasti sivuhaaroja. 


Vettä kului järisyttävät määrät, helleviikkoina palvelija eli minä sain melkein seisoa kastelukannu kädessä janoisen kasvin vieressä. Jos laiminlöin aamukastelun, imperialis kosti heti ja lurpsautti lehtensä alaviistoon. Ei kuitenkaan ollut pitkävihainen vaan toipui nopeasti vettä saatuaan. Tomaattilannoite kelpasi liiankin hyvin kasvutahdista päätellen.


Kesä 2022 meni harjoituskierroksen merkeissä. En saanut imperialista kukkimaan ja kasvu kärsi ahtaudesta. Kukat ovat kuitenkin kuvissa oikein kauniita, valkoisia tai vaaleanpunaisia ja kellomaisia, joten ensi kesänä uusi yritys. Nyt Dahlia imperialiksen juurakko viettää talvea muiden daalioiden juurakoiden kanssa maakellarissa.





(Kuvan lähde: Pixabay)



Ensi keväänä kaivamme juurakolle maavaraisen ja muhevamultaisen kasvupenkin isompaan kasvariimme, jonka kurkihirsi on 4,5 metrin korkeudessa, joten kasvutilaa on hieman enemmän. Sivusuuntaan se mahtuu kasvamaan vaikka kuinka suureksi. Syyskesällä pitää sitten viritellä vaikka hallaharsoista jonkinlainen suoja ympärille, jotta kukinta tulisi nähtyä.


Hänen keisarillinen korkeutensa on nyt heittänyt haasteen ja se otetaan vastaan!



Mistäkö niitä saa?

Dahlia imperialiksen ja useimmat muut daaliani on olen ostanut yrityksestä Mjauplants:

https://www.facebook.com/mjauplants


4 kommenttia:

  1. Tavoitetta pitää olla. Toivottavasti onnistut kasvattamaan daalian ensi kesänä kukkaan asti. Majesteetillinen olemus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, yritän. Kasvien kanssa on harjoittelua ja kokeilua välillä. Mjauplantsin Merja antoi sellaisenkin vinkin, että jos haluaa yrittää viileässä sisätilassa koko kasvin talvetusta, kannattaa latvoa kesällä, jotta pysyy kohtuullisen kokoisena. Paksua putkimaista vartta ei kannata leikata, koska se kerää vettä sisäänsä ja mätänee. Ohuemmista haaroista voi leikata, myös lehtiparin yläpuolelta, ne pysyvät siistinä.

      Poista
  2. Tämä on minuakin joskus vähän himottanut hankkia mutta vielä jäänyt. Kiva postaus hänen korkeudestaan👸

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Minna! Ja ehkä ensi kesänä olisi imperialiksen aika? :-)

      Poista