Kevätkukka - Nam!

Kyllä! Sehän on kukka. Nyt niitä taas saa. Minäpä syön sen.

3-vuotias venäjänmustaterrieri Pikku-Hulda on todellinen kaunosielu, tuoksujen ja kukkien ystävä. Kaiken aikaa iloinen, innostunut, valpas ja täynnä maailmaa syleilevää rakkautta. Noin ponin kokoinen Hulda on aina vaan 'pikku', koska on lauman nuorin koira.

Lisäksi Hultsu on maailman paras ja viisain koira. Samoin kuin isosiskonsa Helka sekä borderterrieri Vappu. Miten onkaan samaan perheeseen osunut kolme maailman hienointa koiraa...Kyllä meitä on onnistanut!

Roteva koukkupää 'Tromboncino'

Viime sesonkina tapasin kurpitsantaimen, josta kasvoi pysyvä ihmetyksen aihe koko kesäksi. Tromboninkurpitsan nimellä myyty kasvi tiedettiin tilaa vieväksi, joten se sijoitettiin sovinnolla isoon saaviin.  Cucurbita moschata 'Tromboncino' valtasikin juurillaan koko saavin ja olisi vallannut varmaan puoli valtakuntaa. Kasvin pitkät lonkerot sidottiin kasvihuoneen tervattuun kattohirteen. 

Kuvassa kukka roikkuu vielä koukkumaisessa kurpitsassa kiinni. Jättimäisiksi ja painaviksi kasvavat kurpitsankoukut leijuivat korkealla ilmassa uhmaten painovoimaa ja koetellen puutarhurin uskoa sidontanarun kestävyyteen. Olisi taatusti tömähtänyt kuin lekalla päähän, jos 'Tromboncino' olisi kopsahtanut yläilmoista nuppiin.

Tämä kurpitsa oli terve, helppo ja satoisa. Vettä se joi tietysti loputtomasti, ihan niin paljon kuin vain jaksoi kantaa. Kypsä kurpitsa tuntui ja maistui voidemaisen manteliselta.

Villin puutarhan kaunotar

Muutimme vanhaan taloon, villiintyneen puutarhan keskelle parisen vuotta sitten. Nokkosten, ohdakkeiden, voikukkien ynnä muiden valloittajien lisäksi pihassa ei näyttänyt kasvavan muuta kuin marjapensaita. Vaivainen pioni sentään sinnitteli talon lähellä.

Sitten kitkettiin, raivattiin ja odotettiin. Vanhoja perennoja alkoi putkahdella sieltä täältä. Varjoliljoja, eri värisiä akileijoja, ruskoliljoja, suopayrttejä, heiveröinen malvikkikasvusto jne. Toisena kesänä puutarha kiitti puhkeamalla toden teolla kukkaan. Malvikit jaksoivat kukkia pakkasiin asti.

Entä se heiveröinen pioniparka? Saanko esitellä: ihana ja tuoksuva Sarah Bernhardt kaikessa kukoistuksessaan!