Irti maasta ja ilman kuoppia

Maa on eloperäisen mustaa ja möyheää lierojen unelmaa, minne vain lapionsa iskee. Kasvit sujahtavat kuoppiinsa kuin itsestään. Hetkinen...kenen puutarhasta on kyse? Alan Titchmarshin? Meillä savisten seutujen kasvateilla on toisin. Kuopat kairataan maahan lapiot nitkuen ja hikeä puskien, ja sen jälkeen aletaan lappaa ainesta jos toista kuopan täytteeksi. Silloinkin kuopan kaivajan on hyvä muistaa, että kasvit kannattaa istuttaa koholle kuopassaan ettei Etelä-Suomen sulaa-pakastaa-sulaa-pakastaa eli usein litimärkä talvi tapa juuria.  

Kasvatan kaiken suinkin mahdollisen ilman kuoppien kaivelua eli tavalla tai toisella kohotettuna maan pinnasta. Lapio käy keveästi korotetuissa kasvupenkeissä, joihin lisätään vuosittain olkea, ruohonleikkausjätettä, kompostia, syksyn lehtiä jne. Näin onnistuu myös mustajuuri...Muistan ikuisesti, miten kamppailin mustajuuria ylös savisesta pellosta. Muutaman sentin pätkissä...

Kasvilavojen tuulen  ja paahteen puolta suojaa kevyesti pajuaita. Ainekset on kierrätetty tuulen kaatamasta vanhasta ladosta. Kestää minkä kestää ja kun lahoaa, tehdään uudet.

Tervetuloa Varsinais-Suomeen, jos kaipaatte elinikäistä puutarhahaastetta. Kivenkova ja eloton savimaa on  elementti, jota voi toki parantaa erinäisin toimin. Peruspuuhaa maan kimpussa riittääkin sitten joka vuosi. Savi nimittäin ahmaisee maanparannustoimet kyltymättömään kitaansa äkkiä ja vaatii pian uutta purtavaa. Savi vaikuttaa myös viljeltävien makuun. 

Ihmettelimme aikoinaan, kun erikois-/väriperunat maistuivat tujusti savelle, siis maamaisen ja kellarimaisen pahalle. Perunan oma hyvä maku tärveltyi sivumakuun. Siemenperunoiden viljelijä sitten totesikin, että ei kannata tosiaan erikoisperunoita savimaassa kasvattaa. Seuraavana vuonna laitettiinkin sitten syvään kasvilavaan. Maku oli aivan toista. Myös kesäkurpitsoissa olen havainnut makuhaittaa.

Mutta miksi tehdä asiat tarpeettoman vaikeasti, kun ne voi tehdä helposti! Antaa mahtavan savipatjan majailla kylmänä ja synkeänä maan uumenissa. Kasvattaa voi lavalla, lavakauluksissa, kohopenkissä, monella mukavalla tavalla.

Kierrätystä. Vanhoilla ikkunoilla katettu lava. Rivitalopihassa oli aikoinaan rajoitetusti tilaa ja pensaiden juuria risteili taajaan pikkupihassa. 

Kasvarin avoimen oven äärellä viihtyi erinomainen ja satoisa paprika 'Novosibirsk'. Kasvatuskouru on korotettu jalustoille eli kätevästi hoitokorkeuteen maan pinnasta.

Tässä alkukesän tilanne. Malabarinpinaattia, salaattia ja basilikaa.

Basilikaa saatiin pakkasille asti. Ja sitähän syötiin ihan hirmuiset määrät kasvipaistoksissa, salaateissa jne.

Yrttitarhan puolella on monta maasta kohotettua kasvupenkkiä.