Rotevakasvuinen kiwano on oikea silmänilo. Kauniin keltaisia kukkia avautuu taajaan, ja köynnös rönsyilee rehevästi kohti kasvihuoneen kattoa. Lehtimassaa on paljon ja hedelmät ovat painavia, joten kiwano kaipaa kunnollisen tuen. Sidontapuuhiin kannattaa varata hanskat, sillä varren pörröisen näköistä piikkiarmeijaa on oikeasti epämiellyttävää käsitellä paljain käsin.
Käsikranaattia muistuttava eksoottinen hedelmä kasvoi hyvin viime kesänä
sekä sisällä kasvihuoneessa että sen ulkopuolella. Sisällä kasvu oli
tietysti rehevämpää. Ämpärissä majaileva köynnös tuotti kymmenkunta
hedelmää, ja joi kaiken kesää vettä kuin kameli keitaalla.
Kasvihuoneessa kiwano kasvoi isommassa astiassa ja satoa tuli
vastaavasti enemmän.
Sarvipäinen hedelmä ei antaudu vapaaehtoisesti syötäväksi. Hedelmän nystyröiden huippuna pistelee niin kaktusmaisen kipakoita piikkejä, että sitä ei voi käsitellä paljain käsin ja ohuet näppylähanskat voi unohtaa. Kypsänä kiwano on kaunotar, jonka väri on lämpimän oranssinkeltainen.
Afrikasta kotoisin oleva kiwano on kurkun ja melonin sukulainen. Sitä kutsutaankin myös hyytelö- ja sarvimeloniksi. Kotimaiset Kasvikset ry kuvailee sen makua näin: "Hedelmäliha on vihreää ja mehukasta, ja se muistuttaa hieman kurkkua.
Maku on piristävä ja hieman banaania tai limettiä muistuttava."
Siinä siis virallinen versio. Meillä kivakurkku saavutti suursuosion kauniina ja hauskana kasvina, jota tekee mieli kasvattaa vielä uudelleenkin. Sen sijaan maku oli...no jaa...kuin suuria siemeniä täynnä oleva vaisu kurkku. Makuasiat ovat aina makuasioita, tämänkin hedelmän maku kannattaa todeta itse.
Yksi on varmaa: Eksoottisten kasvien kasvattamisesta kiinnostunut nauttii varmasti kiwanon seurasta. Siemeniä myydään eksoottisiin kasveihin erikoistuneissa nettisiemenkaupoissa, myös kaupan hedelmäosaston kiwanoiden siemenistä voi yrittää taimia alulle.
