"Minttuliisukasta" kasvaa bonsai

Monet liisukat eli liisankukat (Plectranthus) ovat yleisiä huonekasveja. Ihanasti mintulle tuoksuva Plectranthus ernstii on niistä ehkä vähän vieraampi. Siitä on helppo kasvattaa kaunis bonsai.

Liisukoiden sukuun kuuluu 85 lajia, ja läheskään kaikille ei ole keksitty/annettu suomenkielistä nimeä. P. ernstiikin erottuu muista liisukoista vain tieteellisen nimensä perusteella eli se on vailla suomenkielistä tarkempaa nimeä. 

Olen omatoimisesti antanut sille lempinimet  "minttuliisukka" ja "bonsailiisukka" tai kodikkaasti "Ernesti vaan". Englanniksi kasvi tunnetaan nimillä Bonsai mint, Caudexed Plectranthus, Bonsai spurflower.

Tämän liisukan" kasvuvoima on valtava. Isomman bonsain juurelle on putkahtanut taas sivuverso. Yleensä leikkelen sellaiset heti alkuunsa pois, mutta nyt kokeilin, miten äkkiä se kasvaa. Ei mennyt pitkää aikaa! Tämäkin sivuvipsaus päätyi pistokkaaksi ja omaan ruukkuunsa.

Tästä se lähtee! Terhakka bonsain aihio valmiina tositoimiin. Kun korkeutta on haluttu mitta, voi alkaa karsimaan, latvomaan ja muotoilemaan. Aloitan poistamalla alimpia lehtiä, jotta runko paljastuu. Ne irtoavat helposti kevyesti taittamalla, ei tarvitse siis kiskoa ja vahingoittaa vielä kunnolla puutumatonta runkoa. Lopuksi latvon; nipsautan latvan poikki ihan ylhäältä, ettei pituutta menetetä.

"Minttuliisukka" parin kolmen vuoden ja monen latvomisen jälkeen. Tuuheutta ja haluttua muotoa tehdään leikkaamalla. Uutta kasvaa vauhdilla. Taustalla pistokkaita vesikupissa. Juuret ilmaantuvat alta aikayksikön.

Runko puutuu hienosti, caudex on koristeellinen. Koska bonsairuukut ovat matalia ja multatilaa vähän, raskaslatvuksinen kasvi voi pyrkiä kippaamaan nurin. Juurelle asetellut kivet ovat paitsi koristeellisia, myös käytännöllisiä pidellessään kasvia suorassa (tai halutussa asennossa) ja ylipäätänsä pystyssä.

Latvuksen on annettu tässä kasvaa leveäksi, joten haihdutuspintaa on reilusti. Minttuliisukka juokin hämmästyttävän paljon vettä. Se kannattaa huomioida, että bonsairuukussa kastelutahti on todella tiheä. Kasvi kyllä ilmoittaa selkeästi, jos vettä on tarjoiltu liian vähän: lehdet lurpsahtavat. Mikäli vesipaasto ei ole kovin pitkä, kasvi toipuu kyllä. Ravinteita on hyvä antaa varsinkin kesäaikaan. 

Tyypilliset liisukan kukat. P. ernstii kukkii bonsainakin helposti. Kasvi on erittäin terve, ihanan raikkaan tuoksuinen ja helppo kasvatti. Bonsaiksi kasvattaminen on mukava projekti, joka ei vie vuosikausia vaan valmista kaunista katseltavaa alkaa syntyä melko nopeasti. 

Jos pitäisi keksiä joku huono ominaisuus kasvissa, niin se voisi olla herkästi irtoavat rapsakat lehdet. Siitäkään ei ole mitään haittaa, kunhan sijoittaa kasvin rauhalliselle kasvupaikalle. Ei siis esimerkiksi ikkunalle, jonkä äärellä häärällään aamuin illoin vedellen verhoja pois ja kasvi ottaa joka kerran osumaa.

*****

Mikä bonsai?

Bonsai (jap.) eli 'ruukkuistutus' vangitsee pienen palan maisemaa minikokoon. Ruukuissa kasvatetut puut muistuttavat lajitovereitaan, mutta pienoiskoossa. Bonsait ovat tärkeä osa puutarhataidetta, jonka arvellaan syntyneen noin vuosina 2200–255 eaa. Muinoin bonsaitaiteilijoita pidettiin velhoina, jotka pystyivät kutistamaan kokonaisia kyliä ja metsiä! 

Perinteisen bonsain vaalija noudattaa harrastuksessaan tarkkoja ikiaikaisia sääntöjä. "Minttuliisukan" suhteen luovuus saa kukkia vapaasti. Elävien taideteoksien luominen on hauskaa ja kiehtovaa. Osa hauskuutta on kauniin ruukun valitseminen sekä kasvin juurelle tehdyt kivi- yms. asetelmat.