lauantai 10. joulukuuta 2022

Aaltoska organiseeraa


Puutarhurin talveen kuuluu välillä tyhjäkäyntiä. Kun ei voi möyhiä maata ja sää on kuin kylmä kaurapuuro, aina voi pikkuisen rymsteerata ja orgaaniseerata sisäkasvien sijoittelua. Ei paljon, ihan vähän vaan ja nopeasti...










Minä: Kuule olen vähän ajatellut, että mitä jos…    *katselee mietteliäänä ympärilleen*


Mies: Ei siirretä mitään.    *ei edes katse nouse sohvalta kirjan takaa*


Minä: Mistä tiedät mitä meinasin sanoa?


Mies: Tiedän. Ei siirretä mitään.


Minä: Jos ihan nopeesti…


Mies: Stop. Ei.


Minä:  Pöh.    *närkästynyttä tuhinaa*


Mies: Niin?  *laskee kirjan käsistään, koska dramaattinen huokailu vaan jatkuu*


Minä: Että jos siirrettäisiin tuon senkin ja ison kasvihyllyn paikkaa keskenään. Ovat yhtä suuria.


Mies: Suuria ovat tosiaan. 


Minä: Juu, yhtä suuret.


Mies: Miksi?!


Minä: Koska sillä lailla tulee paljon lisää tilaa kasveille.  *etsii rullamitan, elehtii vilkaasti käsillään, piirtää kaaria ilmaan, loikkii senkin luota kasvihyllyn luo ja päinvastoin esittäen tilan tulemista*


Mies: Miten voi tulla lisää tilaa, jos vaan vaihdetaan kahden samanmittaisen huonekalun paikkaa eri seinille?   *pyörittelee silmiään*


Minä: No kun se niinku tuntuu sitten silleen avarammalta ja sillä lailla niinku…ilmavammalta… *pyörittelee käsiä ilmassa ilmavasti kuin tuulimylly*


Mies: Haluat kuitenkin vaan huvikseen siirrellä tuhannen painavaa senkkiä ja vähintään sataa kasvia, että tulee vaihtelua, kun on mälsä ilma ulkona?


Minä: No ei…tai oikeastaan tavallaan juu, ja kun täällä olisi sitten paljon nätimpää ja jotenkin…  *mutisee loppuperustelut, koska huomaa että alkuperäinen tilantekopointti hukkui jonnekin*


Mies: Ei kyllä taas siirretä. Tiedätkö montako kertaa on siirretty tavaroita seinältä toiselle?! Nopeutettuna kuvanauhana se muistuttaisi jotain kummallista huonekaluvalssia.


Minä: Ei sitten.  *poistuu arvokkaasti rullamittoineen, kurkkii toki ovelta miten tilanne kehittyy*


Mies: No hyvä on, siirretään sitten!  *samapa tuo, on ainakin siirtelyrutiinia*


Minä: Jee, kivaa kulta! Siitä tulee tosi hauskaa!   *alkaa lappaa kasveja hyllyiltä pöydille*


Mies: Happy wife = happy life. 






4 kommenttia:

  1. Tutulta kuulostaa. Siirtelen välillä painavia kalusteita itsekseni. Räsymatto jalkojen alle, niin liukuu parketilla aika helposti. Eikä tule naarmuja lattiaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mattokikkaa on tullut itsekin käytettyä. Senkki on vaan niin painava, että en saa sitä edes maton päälle hilattua. Eikä varaosalla varustetun lonkan kanssa saa ähertää ylipainavia asioita muutenkaan. :-) Juttu oli aika kieli poskessa kirjoitettu, ei mies oikeasti kummemmin pahastu siirtelystä enkä minä ole mitenkään avuton. Kunhan vitsailen. :-)

      Poista