Karismaattisen komeat Epicactukset

 Voiko jokin kasvi olla karismaattinen? Siis aivan erityisen valovoimainen, viehättävä, vakuuttava ja filmaattinen. Vastaus on ehdottomasti kyllä! Sellaisia ovat monet lehtikaktukset. Tämän postauksen kuvissa komeilevat erityisesti Epicactus hybridit.

• 

  
  
• Epicactus hybridi 'Curt Backeberg'

Hybridin nimi tekee kunniaa Curt Backebergille (1894-1966), joka oli saksalainen kasvitieteilijä ja puutarhuri. Hänet tunnetaan varsinkin kaktusten kerääjänä ja luokittelijana.

Nuoret Epicactukset eli meidän kesken ihan tuttavallisesti epit vaan, kiikkuvat kesän kasvihuoneemme kattoon kiinnitetyissä kourumaisissa kaukaloissa. Tässä on vain osa epeistämme. Hellekesän ajan kasvihuonetta varjostetaan harsoilla, sillä nämä kasvit eivät viihdy lainkaan suorassa auringon porotuksessa. Muualla maailmassa kuumassa ilmastossa lehtikaktuksille rakennetaankin varjotaloja. Kastelen pienissä muoviruukuissa kasvavat epit perusteellisesti läpimäräksi ja annan juoda noin 15 min. vettä. Sitten kasvualusta saa taas kuivua. Kastelutiheys riippuu vuodenajasta. Helteellä juodaan paljon ja usein.

(Kuvan lähde: Kenpei, Wikimedia Commons, via CC BY-SA)

Suora auringon porotus aiheuttaa stressireaktion, joka näkyy lehtikaktusten lehtimäisiksi litistyneiden varsien punertumisena. Punainen väri kertoo, että kasvin solunesteeseen on alkanut erittyä suojaavaa antosyaania. Antosyaani suojaa kasvia mm. uv-säteilyltä, kylmyydeltä ja kuivuudelta. Siispä kun me ihailemme esimerkiksi lehtikaktuksen punertavaa "kesäväriä", kasvilla on olosuhteiden aiheuttama stressi, jolta se pyrkii suojautumaan.

Tästä se lähtee. Komea satsi pistokkaita on saapunut Saksasta. Olen hankkinut useimmat Epicactus hybridini täältä: https://www.facebook.com/EG.SteffenLatniak/. Uskallan suositella, sillä pistokkaat ovat olleet aina moitteettoman komeita ja terveitä.

 

Pistokkaat kasvavat 10 cm:n muoviruukuissa ja näin pienessä ruukussa ne kasvavat minulla melkoisen isoiksi kasveiksi asti. Kasvualustana on kaarnaa, rahkasammalta ja lannoittamatonta kasvuturvetta, hieman kookosta. Kasvualusta on äärimmäisen kevyt ja nopeasti vettä läpäisevä.

Ja sitten tärkeä asia: kun ei ole juuria, ei juoda vettä. Juuretonta pistokasta ei siis hukuteta veteen. Juurelle voi hiukan suhauttaa sumutuspullolla kosteutta silloin tällöin. Kun juuret ilmaantuvat, saa alkaa maltillisesti kastella. Sen kyllä huomaa, kun pistokas nappaa kasvualustaan kiinni ja alkaa ilmaantua uutta kasvua.

'Whirligig'

Miksikö epit ovat niin komeita kasveja? Valtavilla lehtimäisillä varsilla varustettu kasvi on jo itsessään jylhä ilmestys. Epit eivät söpöile pikkusievinä, kuten vaikkapa saintpauliat. Ne eivät myöskään ole olemukseltaan täydellisiä vaan kasvussa näkyy korkkiintumista, toispuoleisuutta, harottamista, ilmajuuria, elämän jälkiä. Kaikki eivät tästä pidä, mutta minusta täydellisyys on täydellisen tylsää. Sen sijaan särmikkyyden ja kauneuden vuoropuhelu on äärimmäisen viehättävää.

'Sympatico'

Katselenkin epikokoelmaani tyytyväisenä ympäri vuoden. Mutta onhan se sykähdyttävä hetki, kun rumankaunis kasvi alkaa tehdä herkkiä nuppuja. Ja sitten...sieltä avautuu suuri ja hehkeä kukka.

'Show Boat'/'Showboat'. 

****

Mikä ihmeen Epicactus?

Moni miettii mielessään, että eikös nämä jalostetut lehtikaktukset olekaan enää Epiphyllum hybridejä vaan Epicactus hybridejä? 

Mm. kansainvälisen Epiphyllum fb-ryhmän ylläpitäjä Michael Guillot on avannut keskustelun (8.6.) siitä, että nykyään suurimmalla osalla hybrideistämme on selkeä Disocactus-vaikutus. 

"On hyvin vähän rekisteröityjä hybridejä, jotka ovat seurausta risteyttämisestä Epiphyllum-lajin kanssa. Luku olisi jossain 3-5 prosentin tienoilla. Nykyään onkin asetettu sille kannalle, että  koska nämä kasvit ovat epifyyttejä (päällyskasveja) ja niillä on mitä suurimmassa määrin Disocactus-vaikutus, on järkevää kutsua hybridejä nimellä Epicactus." Epifyytti + Disocactus -sanoista yhdistelmä siis. 

Kasvitiede on vääjäämätön, jos risteytyksessä kerran ei ole juurikaan Epiphyllum-vaikutusta, nimitys on väärä. Muutosvastarintaakin esiintyy ja sitä selittää paljolti kaupallisuus. Monen lehtikaktuksia jalostavan ja myyvän firman vakiintuneessa nimessä on sana Epiphyllum. 

Epiphyllum-suku pitää siis sisällään aitoja lajeja, ei risteytyksiä, tähän on päädytty. Myös joitain lajeja on kasvitieteen geenitutkimuksen kehittymisen myötä luokiteltu uudestaan ja siirretty Epiphyllum -suvusta Disocactuksiin.