Vähän villimpi tomaatti

Kokeilunhaluinen puutarhuri täällä päivää! Jokaiseen kasvukauteen pitää mahtua myös jotain outoa ja hauskaa. Kuten esimerkiksi villitomaatteja. Niitä meillä on kasvanut jo kymmenisen vuotta.

Liikennevalot maaseudun malliin. Ei ole kiire kiitää eikä kärsimättömyyttä odotella valojen vaihtumista. 

Evira ei suosittele vihreiden tomaattien syöntiä käsittelemättömänä tai edes ruoaksi valmistettuna, sillä tomatiini saattaa aiheuttaa muun muassa ripulia, vatsakramppeja, pahoinvointia ja polttavaa tunnetta kurkussa. Vihreiden tomaattien säilöntää esimerkiksi Marttojen ohjeella kukin siis harkitkoon omalla kohdallaan. Minä olen kyllä säilönyt ja syönyt, mutta ihmiset ovat yksilöitä, joku muu voi saada oireita. 

Pitkän linjan hyötykasvi-ihmisenä arvostan tietysti hyvää satoa. Taatut luottokasvit ovat puutarhan ja kasvarin perusta, mutta se ei minulle riitä alkuunkaan! Eihän Suomen lyhyttä suvea sovi hukata pelkästään ryppyotsaiseen hyötyajatteluun. Tarvitaan myös kevytmielistä hassuttelua. Hämmästelen aina kuullessani, että joku ei halua poimia pikkuruisen pieniä tomaatteja. Minä vaeltelen kasvarissa kiireettä, ihastelen tomaattien monimuotoisuutta, pistelen herkkuja poskeeni ja nautin joka hetkestä.

 

Erään aamukierroksen saalis. Villitomaatit ovat kooltaan sieltä pienemmästä päästä.

   Valintoja, valintoja vai laittaisiko ihan vaan kaikkea tänä keväänä...

Alkaako sana 'villitomaatti' avautua tämän kuvan myötä? Aivan, kunnon ryteikkö eikä ryppyotsaisille. Mutta jos seikkailu tomaattien alkulähteillä kiinnostaa ja tekee mieli maistella erilaisia minipieniä ja myös ihan kunnollisen kokoisia tomaattilajeja  -  siis LAJEJA, ei lajikkeita  -  niin seikkailumielellä vaan toimeen! 

Villi vs. pihvi. Eläköön tomaattien monimuotoisuus! Makujen, kokojen, värien, lajien ja lajikkeiden valtava kirjo on mahtava juttu.

******

LINKKIVINKKEJÄ:

Lisätietoa googlaamalla hakusanoilla 'wild tomato', wildtomato' jne.

Esimerkiksi täältä voi lueskella villitomaattitietoa:

 https://moylelab.sitehost.iu.edu/traits.html

**

Tiedä mitä kasvatat ja suuhusi pistät, pätee myös tomaatteihin. Tomaatti kuuluu koisokasvien sukuun ja Solanum-suvussa on myös myrkyllisiä kasveja. Siemeniä kannattaa hankkia vain luotettavilta tahoilta:

https://eattheplanet.org/solanum-poisonous-relatives-of-tomatoes-and-potatoes/ 

**

Olen ostanut siemeniä täältä (tämä ei ole kaupallinen yhteistyö):

Vreeken's Zaden, Perheyritys on erikoistunut siemeniin vuodesta 1926 lähtien. "Yrityksemme on Skal-sertifioitu eli saamme pakata ja myydä luomutuotteita hallitusti. Skal tarkistaa meidät vuosittain varmistaakseen, täytämmekö kaikki luotettavuuden ja jäljitettävyyden vaatimukset. Sertifikaatti uusitaan vuosittain." 

 https://www.vreeken.nl/zaden/groenten-fruit/tomaten/filter/wilde/tomate

Irti maasta ja ilman kuoppia

Maa on eloperäisen mustaa ja möyheää lierojen unelmaa, minne vain lapionsa iskee. Kasvit sujahtavat kuoppiinsa kuin itsestään. Hetkinen...kenen puutarhasta on kyse? Alan Titchmarshin? Meillä savisten seutujen kasvateilla on toisin. Kuopat kairataan maahan lapiot nitkuen ja hikeä puskien, ja sen jälkeen aletaan lappaa ainesta jos toista kuopan täytteeksi. Silloinkin kuopan kaivajan on hyvä muistaa, että kasvit kannattaa istuttaa koholle kuopassaan ettei Etelä-Suomen sulaa-pakastaa-sulaa-pakastaa eli usein litimärkä talvi tapa juuria.  

Kasvatan kaiken suinkin mahdollisen ilman kuoppien kaivelua eli tavalla tai toisella kohotettuna maan pinnasta. Lapio käy keveästi korotetuissa kasvupenkeissä, joihin lisätään vuosittain olkea, ruohonleikkausjätettä, kompostia, syksyn lehtiä jne. Näin onnistuu myös mustajuuri...Muistan ikuisesti, miten kamppailin mustajuuria ylös savisesta pellosta. Muutaman sentin pätkissä...

Kasvilavojen tuulen  ja paahteen puolta suojaa kevyesti pajuaita. Ainekset on kierrätetty tuulen kaatamasta vanhasta ladosta. Kestää minkä kestää ja kun lahoaa, tehdään uudet.

Tervetuloa Varsinais-Suomeen, jos kaipaatte elinikäistä puutarhahaastetta. Kivenkova ja eloton savimaa on  elementti, jota voi toki parantaa erinäisin toimin. Peruspuuhaa maan kimpussa riittääkin sitten joka vuosi. Savi nimittäin ahmaisee maanparannustoimet kyltymättömään kitaansa äkkiä ja vaatii pian uutta purtavaa. Savi vaikuttaa myös viljeltävien makuun. 

Ihmettelimme aikoinaan, kun erikois-/väriperunat maistuivat tujusti savelle, siis maamaisen ja kellarimaisen pahalle. Perunan oma hyvä maku tärveltyi sivumakuun. Siemenperunoiden viljelijä sitten totesikin, että ei kannata tosiaan erikoisperunoita savimaassa kasvattaa. Seuraavana vuonna laitettiinkin sitten syvään kasvilavaan. Maku oli aivan toista. Myös kesäkurpitsoissa olen havainnut makuhaittaa.

Mutta miksi tehdä asiat tarpeettoman vaikeasti, kun ne voi tehdä helposti! Antaa mahtavan savipatjan majailla kylmänä ja synkeänä maan uumenissa. Kasvattaa voi lavalla, lavakauluksissa, kohopenkissä, monella mukavalla tavalla.

Kierrätystä. Vanhoilla ikkunoilla katettu lava. Rivitalopihassa oli aikoinaan rajoitetusti tilaa ja pensaiden juuria risteili taajaan pikkupihassa. 

Kasvarin avoimen oven äärellä viihtyi erinomainen ja satoisa paprika 'Novosibirsk'. Kasvatuskouru on korotettu jalustoille eli kätevästi hoitokorkeuteen maan pinnasta.

Tässä alkukesän tilanne. Malabarinpinaattia, salaattia ja basilikaa.

Basilikaa saatiin pakkasille asti. Ja sitähän syötiin ihan hirmuiset määrät kasvipaistoksissa, salaateissa jne.

Yrttitarhan puolella on monta maasta kohotettua kasvupenkkiä.

Pieniä vara-aurinkoja

 Tammikuun parhaita puuhia on tulevan kesän suunnittelu. Ja kesään kuuluu tietysti aurinko tai mieluiten monta! Samettikukat (Tagetes) ovat sellaisia.

Kääpiösamettikukka (Tagetes tenuifolia) on aivan ihastuttava ja yrttitarhaan mainiosti sopiva kasvi.

 Suomen suvessa päivä ei paista aina. Hehkuvan hohtavan oranssit ja kullankeltaiset samettikukat hoitavat homman, kun aurinko pitää vapaapäivää pilvien takana. 

'Burning Embers' on meillä jokaisen kesän vakiokasvatettava. Kulttuuriperintölajike 1920-luvulta. Yksinkertaiset, pronssipunaiset kukat, joissa kultainen reuna. Lajike on peräisin Ruotsista, Linnén Hammarbyn tilalta.

'Burning Embers' kukkii kesäkuulta lokakuun pakkasille asti. Todellinen luottokasvi ja pölyttäjien suosikkeja yrttitarhassamme.

Silmäniloa sekaistutuksiin ja tilkettä ruukkujen ja kukkamaiden tyhjiin kohtiin. Kasvatan aina siemenestä suuren määrän samettikukkia ja istutan niitä sitten vähän sinne ja tänne.

Paahteinen kivijalan kylki ja ruukun alla yhtä harmaata sepeliä. Sehän on nappipaikka samettikukilla, hyvästi harmaus!

Samettikukka on tunnettuimpia kumppanuus- ja karkottajakasveja. Lue lisää sen vaikutusmekanismeista esimerkiksi täältä: https://biotus.fi/karkotetaan-ja-houkutellaan/